Suvun esittelySukumme alkukoti oli Kaurakankaan eli Kauralan kruununtila. Se sijaitsi silloisen Pyhäjoen pitäjän Mäkiöiskylässä, alueella joka nykyisin tunnetaan Oulun läänin Pyhäjärvenä. Kaurala ja sen asukkaat tunnettiin myös nimellä Rönkkö, joka oli nimenä vuonna 1572 perustetulle tilalle, jonka jaon tuloksena Kaurakankaan tila syntyi 1600-luvun alkupuolella. Vuodesta 1738 lähtien ovat kaikki Kauralan isännät tulleet suvustamme. Suvun jäsenillä oli käytössään nimet Kaurakangas, Kaurala ja Rönkkö noin vuoteen 1870 asti, jonka jälkeen isiltä pojille periytyvänä sukunimenä on ollut pelkästään Kauranen. Niiden lisäksi 1800-luvun alkupuoliskolle asti käytettiin suvun vanhinta sukunimeä Kananen, varsinkin Kiuruvedellä ja Pielavedellä. Heidän aikaisempi isältä pojalle siirtynyt sukunimensä on ollut Kolehmainen. Sitä kautta myös Pyhäjärven Kaurasten suvun varhaisimmat tunnetut isälinjaiset esi-isät olivat alkujaan Joroisten Kolehmaisia. Lisätietoja tästä asiasta löytyy tämän linkin kautta.
Pyhäjärven Kaurasten sukuun katsotaan kuuluvaksi kaikki v. 1668-1753 eläneen Matti Laurinpoika Kaurakankaan jälkeläiset ja heidän perheenjäsenensä. 
Kaurakankaan eli Kauralan kotipellot isojakokartalla, joka perustuu vuosien 1766 ja 1780 välillä tehtyihin mittauksiin. Talon tontti on merkitty pienellä numerolla 60.
Pyhäjärven Kaurasten lisäksi tunnetaan muita Kaurasten sukuja, joiden alkujuuret ovat mm Kanta-Hämeessä, Keski-Suomessa, Karjalan kannaksella ja Pohjois-Pohjanmaalla.
|
AjankohtaistaKertomus vuoden 2018 sukupäiviltä.
Runsaasti valokuvia! Ohje: Klikkaa linkkejä, Ne erottuvat värillisinä teksteinä.
Olethan muistanut merkitä sukukirjaan lyijykynällä oikaisut ja täydennykset. Niitä on muutama enemmän kuin korjauslapulla, joka aikoinaan toimitettiin kirjan mukana.
Parannusehdotuksia ja muuta palautetta näiden nettisivujen toiminnasta ja sisällöstä vastaanottaa sivuston ylläpitäjä Eero M. J. Kauranen. Myös kysymyksiä voi esittää; joihinkin niistä voi vastaus löytyä ohjesivuilta.
26.5.2018 - emjk -
|
