Mäkiöiskylän isojakokartat, valmisteluvaihe 1766-1780
© Eero M. J. Kauranen
Tämän suppean katsauksen tarkoituksena on kaivaa esille Pyhäjärven Kaurasten sukututkimusta tukevaa tietoa vanhoilta kartoilta. Tässä ei siis tutkita isojaon suoritusta tai tuloksia tieteellisesti. Kaurasten sukukirjassa on muutamia mainintoja isojaosta Kaurasten isännöimien talojen osalta. Isojako oli Oulun läänin Pyhäjärvellä pitkä prosessi, joka päättyi virallisesti vasta 1850-luvulla [tämä yksityiskohta tarkistettava]. Sukukirjassa on kuvattuna muutamia alueita pitäjänkartastosta, joka perustuu pitkälti 1840-luvulla laadittuihin isojakokarttoihin. Varsinaiset Pyhäjärven 1840-luvun isojakokartat ovat hyvin suurikokoisia ja vähemmän havainnollisia kuin nämä vuodelle 1776 päivätyt isojaon valmisteluvaiheen kartat. Vuoden 1776 dokumentit ovat mielenkiintoisia senkin vuoksi, että ne esittävät tilannetta noin kaksi sukupovea varhaisempana aikana kuin isojaon loppupuolella tehdyt.
Isojaon karttakuvaus, noin vuodelta 1780
Isojaon valmisteluvaiheen kolmisivuisen karttakuvauksen alku. Käännös ruotsista:
"Karttakuvaus Mäkiöiskylän tiluksista, Pyhäjoen pitäjässä, Salon kihlakunnassa ja Oulun läänissä, veroarviota varten mitanneet osittain komission maanmittarit Matts Roering ja Anders Peuron, osittain allekirjoittanut, kuten laillisesti on käsketty toimimaan ensinmainittujen esimiehenä. Vuosina 1766, 67, 68, 70, 71, 79 ja 1780. Jacob Carlenius.
§. 1.
Mäkiöiskylä kuuluu Pyhäjärven kappelin piiriin ja sijaitsee vedenjakaja-alueella ja Kuopion rajalla. Kylä sijaitsee 13 ... 17 peninkulmaa itäkaakkoon meren rannasta, jossa ovat emäkirkko ja Pyhäjoen suu. Kylä on 18 ... 20 peninkulmaa kaakkoon Raahesta, joka on kyläläisten kauppakaupunki. Emäkirkon luona on raahelaisilla kauppiailla lastaus- ja kauppapaikkansa, jonne kyläläiset kuljettavat tervaa talvisin hevosilla ja kesäisin elintarvikkeita, maantien puuttuessa veneillään pitkin Pyhäjokea, jossa on monta vaivalloista ja kuohuvaa koskea."
"Karttakuvaus Mäkiöiskylän tiluksista, Pyhäjoen pitäjässä, Salon kihlakunnassa ja Oulun läänissä, veroarviota varten mitanneet osittain komission maanmittarit Matts Roering ja Anders Peuron, osittain allekirjoittanut, kuten laillisesti on käsketty toimimaan ensinmainittujen esimiehenä. Vuosina 1766, 67, 68, 70, 71, 79 ja 1780. Jacob Carlenius.
§. 1.
Mäkiöiskylä kuuluu Pyhäjärven kappelin piiriin ja sijaitsee vedenjakaja-alueella ja Kuopion rajalla. Kylä sijaitsee 13 ... 17 peninkulmaa itäkaakkoon meren rannasta, jossa ovat emäkirkko ja Pyhäjoen suu. Kylä on 18 ... 20 peninkulmaa kaakkoon Raahesta, joka on kyläläisten kauppakaupunki. Emäkirkon luona on raahelaisilla kauppiailla lastaus- ja kauppapaikkansa, jonne kyläläiset kuljettavat tervaa talvisin hevosilla ja kesäisin elintarvikkeita, maantien puuttuessa veneillään pitkin Pyhäjokea, jossa on monta vaivalloista ja kuohuvaa koskea."
Linkit koko karttakuvaukseen, tarkempina kuvina: sivu 1 ja sivut 2-3. Nämä kuvat esittävät saman dokumentin toista käsinkirjoitettua kopiota, jonka alkuun on listty arkistotunnus. Sen teksti on paikoin selvempää kuin ylläolevassa kuvassa.
Kaurakankaan seutu isojaon valmisteluvaiheessa
Mäkiöiskylän isojaon valmisteluvaiheen kartta, joka perustuu mm vuoden 1766 mittauksiin. Allekirjoituksen alapuolelle on piirretty Niskasen eli Niskalan kotipellot – Pohjois- ja Eteläpelto muodossa Pohias Peldo ja Ätälä Peldo.
Keskellä mittakaava Ruotsin kyynäröinä. Otsikko käännettynä: Geometrinen kartta Mäkiöiskylän tilusten ensimmäisestä osasta, Pyhäjärven kappeliseurakunnassa, Pyhäjoen pitäjässä, Oulun eteläisessä voutikunnassa ja Pohjanmaan läänissä, jotka mittauskomitean johtajan, herra Ephr. Otto Runebergin käskystä 24. syyskuuta 1764 on suorittanut vuonna 1776 Matts Roering, komission maanmittari. Kartalla esiintyviä nimiä ja koodeja on käytetty tilusluettelossa. Alla Kaurakankaan eli Rönkkö Nro 12 tilusluettelo, jonka alussa olevat Korpipelto (e) ja Kangaspelto (i) on merkitty Kaurakankaan kotipalstan karttaan.
|
Otsikkoteksti suomeksi: "Maa nro 12 ja kartta-nro 60 Rönkkö 1/3 manttaalia. Kruununmaata ja kruunun hallussa. Asuttaa Matti Matinpoika, joka pitää tässä alla nimettyjä tiluksia".
Palstojen nimistä ovat tuttuja ainakin Rönckölän niemi ja Caret, jotka tunnetaan nykyään nimillä Rönkönniemi ja Kaarre. Tästä kuvasta on rajattu pois oikeanpuoleinen sivu, jossa on kunkin palstan pinta-ala- ym tietoa.
Nämä dokumentit esittävät isojaon alkutilannetta. Isojaon päättymiseen mennessä vaihdettiin talojen kesken useita palstoja, varsinkin pieniä sekä kaukana sijanneita. Olihan isojaon tarkoituksena tehdä palstoista suurempia ja helpommin viljeltäviä. Mm Kaurakankaan eli Rönkkö 12:n tilaa koskevista palstojen vaihdoista löytyy mainintoja 1840-luvun isojakodokumenteista. Isojaon valmistumista viivyttivät mm sodat, ja isojako valmistui vasta noin 80 vuotta aloittamisen jölkeen. Tuonakin aikana raivattiin uusia peltoja, ja kaskiviljelyn jäljiltä syntyi uusia ahoja ja niittyjä.
Palstojen nimistä ovat tuttuja ainakin Rönckölän niemi ja Caret, jotka tunnetaan nykyään nimillä Rönkönniemi ja Kaarre. Tästä kuvasta on rajattu pois oikeanpuoleinen sivu, jossa on kunkin palstan pinta-ala- ym tietoa.
Nämä dokumentit esittävät isojaon alkutilannetta. Isojaon päättymiseen mennessä vaihdettiin talojen kesken useita palstoja, varsinkin pieniä sekä kaukana sijanneita. Olihan isojaon tarkoituksena tehdä palstoista suurempia ja helpommin viljeltäviä. Mm Kaurakankaan eli Rönkkö 12:n tilaa koskevista palstojen vaihdoista löytyy mainintoja 1840-luvun isojakodokumenteista. Isojaon valmistumista viivyttivät mm sodat, ja isojako valmistui vasta noin 80 vuotta aloittamisen jölkeen. Tuonakin aikana raivattiin uusia peltoja, ja kaskiviljelyn jäljiltä syntyi uusia ahoja ja niittyjä.
Parvian ja Lintumäen välinen alue. Laajalle metsä- ja suoalueelle on merkitty mm Vaiviolampi, Isosuo, Väisäsen puron suo ja Suuren Suon Korpi.
Lintumäen ja Kokkosen välinen alue. Alareunaan on merkitty Riitamäen, Savolaisen ja Niinimäen talot. Oikeassa reunassa ovat Kumpumäki ja Kokkonen.
Savolaisen ja Niinimäen talot isojaon valmisteluvaiheen kartalla, jotka perustuvat mm vuoden 1766 mittauksiin.
Vuohtomäki isojakokartoilla
Vuohtomäen aluetta isojakokartalla.
Kaikki tämän sivun osakartat valokuvasin arviolta 2 x 2,5 metrin kokoiselta kartta-arkilta käydessäni vuonna 2007 Oulun maakunta-artistossa. Koska otin valokuvatat käsivaralta, ovat joidenkin kuvien mittasuhteet hieman vääristyneitä.
Lähde: "Isojaon valmistelukartta" vuodelta 1776 ja isojaon valmisteluvaiheen dokumentit, Pyhäjärven Mäkiöiskylä. Oulun maakunta-arkisto.
Sivun on keskeneräinen; kaikkea materiaalia ei ole vielä tutkittu julkaisua varten. 18.9.2013 - emjk -
Sivun on keskeneräinen; kaikkea materiaalia ei ole vielä tutkittu julkaisua varten. 18.9.2013 - emjk -