kansanrunous.txt                                   20.9.2005 / emjk

Pieni muistiinpano Elias Tuoriniemen runojen taustoista
-------------------------------------------------------

Muiden suomalaisten rahvaanrunoilijoiden tapaan Elias Tuoriniemi
lienee käyttänyt kansan keskuudessa suullisesti säilynyttä
runomallia, jota myöhemmin ryhdyttiin kutsumaan kalevalamittaiseksi.
Mm Keski-Pohjanmaalla oli julkaistu muutamia suomalaisia kansanrunoja,
mm Haapajärven kappalaisen Josef Calamniuksen (n 1665 - 1716) ja
Kalajoen nimismiehen Henrik Achreniuksen (1730-1798) toimesta.

  Mutta suomalaisen kansanrunouden varsinainen kerääjä ja
  julkaisija oli Elias Lönnrot, joka aloitti runonkeräysmatkansa
  v 1828. Lönnrotin työn tuloksena julkaistiin Kantele 1829-31,
  vanha Kalevala 1835-36, Kanteletar 1840 ja uusi Kalevala 1849.

Lönnrotin tiedetään lähettäneen runoja Oulun Wiikko-Sanomiin,
jonka toimittajana oli vv 1829-31 Pietari Ticklén nuorempi,
joka syntyi Pyhäjärvellä v 1792. Hänen isänsä Pietari Ticklén
vanhempi (1751-1815) oli Pyhäjärven kappalainen, jonka appi,
häntä edeltänyt Pyhäjärven kappalainen Adam Berg oli suomen
kielen harrastaja ja myös runoili suomeksi. Pyhäjärven pappilassa
harrastettiin myös musisointia. Sieltä Elias Tuoriniemikin
lienee saanut virikkeitä ja mallia runoilleen.

Eliaksen runojen ensimmäinen muistiinkirjoittaja J. F. Liljebladh
oli J. L. Runebergin, E. Lönnrotin ja Pyhäjärven kappalaisen
Pietari Ticklénin poikien opiskelukaveri.

Vielä 1950-luvulla oli Tuoriniemen talossa asuvilla joitakin
suullisena perintönä säilyneitä muistikuvia Eliaksen runoista.

   Lähteet:

   Kari Blomster: Loppukahdennuksen merkitseminen
   varhaisnykysuomessa. Esimerkkiaineistona Oulun Wiikko-Sanomat
   1 - 12/1829. Pro gradu -työ, Oulun Yliopisto, toukokuu 1996.

   Jorma Tulkku: Petter Ticklén,
   teoksesta Keskipohjalaisia elämäkertoja. Kokkola, 1995 

   Kansallisbiografia-tietokannan tiedot Henrik Achreniuksesta: 
   http://artikkelihaku.kansallisbiografia.fi

   Tuoriniemen talon asukkaiden muistikuvista ja Tuoriniemen
   runouden taustatiedoista on Jorma Tulkku tehnyt muistiinpanoja.
   Häntä haastatteli 13.1.2004 Eero M J Kauranen.