Varhaisimmat tunnetut isälinjan esipolvet
Kanaset Kaurasten esipolvissaPyhäjärven Kaurasten sukukirjassa kerrotaan Matti Laurinpoika Kaurakankaan lähisukulaisista ja pohditaan minkänimisiä ja mistä tulleita hänen esivanhempansa voisivat olla. Kirjan julkaisemisen jälkeen on sukututkimus paljastanut uusia tietoja Pyhäjärven Kaurasten suvusta, mm sen että vielä 1800-luvun alkupuolella he käyttivät vanhaa savolaisperäistä sukunimeään Kananen, jolla heidän 1600-luvulla eläneet esi-isänsä tunnettiin Savon puolella, mm Koivujärvellä. Vuodelta 1712 on peräisin asiakirja, jossa mainitaan että itselliset Matti, Erkki ja Pekka Kanaset ovat muuttaneet Rautalammin pitäjästä Pyhäjärvelle. Muiden asiakirjojen perusteella voidaan tulkita, että tuo maininta tarkoittaa Koivujärveltä Mäkiöiskylään muuttanutta Matti Laurinpoika Kanasta (myöhempää Kaurakangasta) ja hänen veljiään Erkkiä ja Pekkaa sekä heidän perheitään. Eräiden vanhojen asiakirjatietojen mukaan näyttää siltä että Matin, Erkin ja Pekan isä Lauri Kananen olisi muuttanut 1690 Koivujärvelle nykyisen Pihtiputaan Alvajärveltä tai Kolima-järven itäpuolella sijainneen Säkkärämäen kylän alueelta, todennäköisesti sen Kanalanmäeltä. Säkkärämäen kylää koskevissa 1600-luvun sasiakirjoissa mainitaan samoja talojen isäntiä nimillä Kananen ja Kolehmainen. Heidän joukkoonsa kuului myös Matti, Erkki ja Pekka Kanasen isä Lauri Kananen (s. n. 1642, k. 1697). Pyhäjärven kaakkoispuolella sijaitseva Koivujärven kylä kuului noihin aikoihin Rautalammin suurpitäjään, kuten myös Säkkärämäki.
Vuonna 2009 pidetyssä esitelmässä "Koivujärvellä ja Mäkiöiskylällä asuneet Pyhäjärven Kaurasten esipolvet" kerrotaan näistä Kanasista. Sen asiakirjanäytteet ovat vaikeaselkoisia, koska useimmat niistä on kirjoitettu vanhalla saksalaisella tyylillä, josta on lisätietoja Pukstaavit-sivun lopussa.
|
Kaurasten varhaisimmat isälinjan esipolvet: Kolehmaisia
Uusimpien asiakirjalöytöjen perusteella on saatu selville, että Kaurasten ja usean muun suvun isälinjan esipolvet johtavat n. v. 1506 syntyneeseen Paavo Kolehmaiseen, joka eli Joroisissa, Koleman kylällä. Näistä suvuista otettiin DNA-näytteet, kunkin suvun isälinjan yhdestä miehestä. Vuonna 2015 Olavi H. Kauranen antoi DNA-näytteen, jolle tehtiin Y-111-analyysi. Näin saatiin selville, että Kaurasilla on sama esi-isä kuin mm Markkasten suvulla ja Pihtiputaan Kolehmaisten suvulla, johon myös Pihtiputaan Kanaset kuuluvat. Näin saatiin selville, että Kaurasten varhaisimmat isälinjaiset esi-isät kuuluivat Joroisissa asuneeseen Kolehmaisten kantasukuun. Pyhäjärven Kaurasten Sukuseura teetti arkistolähteiden tutkimisen ja DNA-analyysin tulkinnan Ari Kolehmaisella.
KauraSet-lehden numerossa 1 / 2016 julkaistiin kirjoitus "Kaurasten varhaisimmat isälinjan esipolvet: Kolehmaisia", jonka tärkeimpänä lähteenä on käytetty Ari Kolehmaisen sukututkimusraporttia "Pyhäjärven Kaurasten ja Pihtiputaan Kanasten isälinjaiset esipolvet". |
Isälinjan esipolvien osalta Pyhäjärven Kaurasten voidaan siis katsoa polveutuvan Pihtiputaan Kolehmaisista. Lauri Kanasesta on merkintöjä asiakirjoissa pelkästään Kananen-nimellä. Muilla Kanasen nimellä tunnetuilla Kaurasten esi-isillä oli rinnakkaisena nimenä Kolehmainen (Pyhäjärvellä vuodesta 1738 alkaen Kaurakangas ja Kaurala).
Paavo Kolehmainen on tietenkin vain yksi esivanhempi muiden joukossa. Pyhäjärven Kaurasten sukuluettelossa 11. sukupolven tunnuksella XI merkityille n. v. 1506 syntynyt Paavo Kolehmainen on esi-isä 14 sukupolven takaa. Teoriassa 14 sukupolven takaisia esivanhempia on 16 384. Käytännössä heitä kuitenkin on paljon vähemmän, sukulaisavioliitoista johtuen, mutta 14 sukupolven takaisia esi-isiä on joka tapauksessa tuhansittain. Vain pieni osa noista esivanhemmista on saatu selville vanhoja asiakirjoja tutkimalla, niin että heistä tiedetään elinvuodet, asuinpaikat, nimi tai muuta yksilöivää tietoa. Yleensä esivanhemmista on helpointa selvittää isälinjat (isän isä, isän isän isä, jne), koska 1500- ja 1600-luvun asiakirjoissa on merkintöjä lähes pelkästään miespuolisista tilallisista ja maata vuokranneista eli lampuoteista. Onneksi lähes jokaisessa Kaurasten isälinjan sukupolvessa on tilallinen tai lampuoti 1500-luvulta 1800-luvulle saakka. Vain Lauri Matinpoika Kananen ja Matti Laurinpoika Kaurakangas ovat tässä suhteessa poikkeuksia, ja heistäkin on muutamia asiakirja-merkintöjä. Isälinjan esipolvien tutkiminen on helpompaa kuin muiden esipolvien tutkiminen, koska miehen solujen Y-kromosomi periytyy isältä pojille sukupolvesta toiseen, teoriassa muuttumattomana. Käytännössä vuosisatojen kuluessa mm Y-kromosomeissa tapahtuu mutaatioita, jotka muuttavat kromosomin geenirakennetta. Usean kaukaisen sukulaisen DNA-näytteitä vertaamalla voidaan päätellä, missä järjestyksessä heidän Y-kromosomeissaan tapahtuneet mutaatiot ovat tapahtuneet. Lisäksi saadaan selville milloin nuo mutaatiot ovat syntyneet, yleensä noin vuosisadan tarkkuudella. Lisää tästä aiheesta voi lukea nettijulkaisusta DNA-sukututkimus pähkinänkuoressa.
KauraSet-lehdessä tullaan julkaisemaan kirjoituksia "uusista" esipolvistamme, mm yhteenveto Kaurasten isälinjan esipolvista ja sukuun naitujen esiäitien sukujen isälinjan esipolvista sekä niiden merkityksestä Pyhäjärven Kaurasten suvulle. Näistä aiheista Eero M. J. Kauranen piti esitelmän Kaurasten sukujuhlassa 18.7.2015.
Kaurasten sukuhistorian pyöreitä vuosia
Eero M. J. Kauranen; Kaurasten juhlavuosi, julkaistu KauraSet-lehdessä 1 / 2018.
Muita Kaurasten esipolviin liittyviä sukujaTuoriniemen suku
Tuoriniemen suvun ja Pyhäjärven Kaurasten suvun yhteinen esiäiti on 1747-1824 elänyt Margareeta Tuoriniemi. Hänen esivanhempiensa lisäksi osa Tuoriniemen suvun esipolvista on esipolvia myös osalle Pyhäjärven Kaurasten sukua.
|
Pyhäjärven Leskelän sukuPyhäjärven Leskelän suvun vanhimmat esipolvet ovat yhteisiä osalle Pyhäjärven Kaurasten sukua.
Pyhäjärven Kaurasten suvun Rikkilän, Seppälän, Kivikon, Kalliokorven, Tiiton, Halkoniemen ja Viipurin sukuhaarojen yhteinen esiäiti, 1818-1872 elänyt Valpuri Matintytär Leskelä liittyy Pyhäjärven Leskelän suvun esipolvien Kinnuslinjaan sekä n. v. 1520-1591 eläneeseen Olli Antinpoika Tikkaseen johtavaan isälinjaan. Samat isälinjat liittyvät myös Kauralan, Töysmäen, Kalikkamäen, Haukiputaan, Matinniemen, Pennasen, Komujärven ja Vaiviomäen sukuhaaroihin.
Pyhäjärven Leskelän suvun esipolvien Pesoslinjaan liittyvä Valpuri Juhontytär Leskelä (1754-1820) on yhteinen esiäiti lähes koko Kaurasten suvulle: Rikkilän, Seppälän, Kivikon, Kalliokorven, Tiiton, Halkoniemen, Viipurin, Vaiviomäen, Töysmäen, Komujärven, Pennasen, Kalikkamäen, Haukiputaan, Matinniemen, Lahnakankaan, Parvian ja Aholan sukuhaaroille.
Osa Kaurasten suvun Matinniemen sukuhaarasta sekä osa Liisa Pekantytär Kauralan (1785-1865) ja Hiski Paavonpoika Komun (1786-1868) jälkeläisistä kuuluvat myös Leskelän sukuun.
|
Parviaisten sukuAlustavasti näyttää siltä, että koko Pyhäjärven Kaurasten suvun yhteisen esiäidin, Anna Pekantytär Parvian (1718-1779) esipolvien isälinja johtaa Parviaisten sukuun. Sen varmistamiseksi lienee tarpeen verrata jonkun Parviaisten suvun tunnetun esi-isän mieslinjaisen jälkeläisen ja Pekka Matinpoika Parvian (s. n. 1646, k. 1719) mieslinjaisen jälkeläisen DNA-näytteitä.
7.12.2019 / emjk
|